Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, tarjonnan vakaudesta, ruoan saavutettavuudesta ja sen hyödyntämäismahdollisuuksista.

Konkreettisesti haavoittuvuus näkyi esimerkiksi vuosina 2007-2008 globaalina ruokakriisinä. Kriisin on todettu johtuneen ilmastonmuutoksesta, öljyn hinnan noususta, biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, länsimaistuvasta ruokavaliosta ja väestönkasvusta. Ruoan hinnannousun seurauksena maailmalla puhkesi ruokamellakoita. Välttämättömän ravinnon hankinnassa oli vaikeuksia.

Meillä vakavat ruokakriisit tuntuvat kaukaiselta. Ne tapahtuvat muualla. Suomen ruokaturvan katsotaan olevan varsin vakaalla pohjalla. Ruokamme on laadukasta, turvallista ja terveellistä. Sitä on riittävästi. Ostaminen ja hyödyntäminen ovat helppoa ja vaivatonta. Tarjolla on kaikkea mitä vain kuvitella voi. Sanotaan, että kuluttajat arvostavat suomalaista ruokaa. Silti tuontiruoan määrä on suuri. Elintarvikejärjestelmän toimintaan ja moniin sitä uhkaaviin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa ostopäätöksillä, esimerkiksi ostamalla kotimaista ruokaa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena on mahdollista, että lähitulevaisuudessa kohtaamme ympäristön ja veden pilaantumisen tai sään ääri-ilmiöiden vuoksi ruokakriisejä. Nämä voivat johtaa laajoihin muuttoliikkeisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden seuraukset voivat johtaa ongelmiin ruoan tuotannossa ja tarjonnassa sekä esimerkiksi sähkönjakelussa ja raaka-aineen keräilyssä. Ilmastonmuutosta voi kuitenkin hillitä, siihen voi yrittää sopeutua ja varautua.

Elintarvikejärjestelmän toiminta estyy tai vaikeutuu kriisien aikana. Elintarvikehuoltoa vaikeuttavat tilanteet voivat olla hidasvaikutteisia, kuten osittainen kauppasaarto, tai odottamattomia ja äkillisiä, kuten luonnonkatastrofit. Maailmanpoliittinen tilanne on tällä hetkellä varsin jännittynyt. Entä jos satamat, lentokentät ja maarajan ylityspaikat, joiden kautta Suomeen saa tuoda elintarvikkeita, suljettaisiin? Usein sanotaan, että ne ostavat ruokaa, kenellä on siihen varaa. Mutta entä jos ei olisi mitä ostaa, vaikka olisi varaa? Entä jos Suomeen ei saataisi ruoantuotannossa tarvittavia tuotantopanoksia.

Maaliskuussa uutisoitiin, että brasilialaisia suuria lihantuottajia epäillään saastuneen lihan viennistä. Lihaa oli tuotu myös Suomeen. Norjasta tuodaan Suomeen huomattavat määrät lohta. Norjan lohille annetaan kasvatusaikana antibiootteja, loislääkkeitä ja väriaineita. Lohikantaa kutsutaan geenicocktailiksi. Pariutuessaan luonnonlohien kanssa kasvatetut lohet aiheuttavat geneettistä saastumista ja ovat jo aiheuttaneet luonnonlohikantojen häviämistä Norjassa.

Tätä kirjoittaessani uutisoitiin, että Suomesta on löytynyt jälleen lintuinfluenssaa. Uutisessa kerrottiin, että lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Viimeisen viiden kuukauden aikana on Suomessa todettu 15 lintuinfluenssatapausta. Eviran mukaan H5N8-muoto on ollut melko heikosti patogeeninen, tosin nyt muuntumassa patogeenisemmaksi. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Nämä tapaukset voivat tuntua kaukaisilta. Mitään vakavaa ei ole tapahtunut eivätkä ne koske meitä. Ne ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, että ruokaan liittyvät riskit ja uhkat eivät tunne valtioiden rajoja. Niiden leviämistä on vaikea estää. Niitä ei voi hallita lainsäädännöllä tai asetuksilla. Tällaisia ruokaan liittyviä uutisia on yhä enemmän. Ne osoittavat, että Suomi ei ole globaalin elintarvikejärjestelmän tapahtumilta suojassa oleva lintukoto, vaan yhtä haavoittuva kuin muutkin maat.

Tuija Mononen

Yliopistotutkija, YTT, Itä-Suomen yliopisto

Käytetyt uutislähteet:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-04-13/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/

http://uutisvirta.fi/uutiset/9125466-geenicocktail-lautasella-nain-kassilohi-paatyy-suomalaiseen-ruokapoytaan

http://yle.fi/uutiset/3-9517803

Tulevia tapahtumia

FAIA yhteistyössä MPKKO:n ja ajatushautomo Magman kanssa tarjoaa tänä keväänä monta mielenkiintoista tapahtumaan, joissa paneudutaan tämän hetken ajankohtaisimpiin teemoihin. Tapahtumiin osallistuakseen, ei tarvitse olla FAIA:n jäsen, mutta jäsenillä on etuoikeus osallistujapaikkoja täytettäessä. FAIA toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi! Lisätietoa tulevista tapahtumista löydät alta sekä Facebookista.

NÄKÖKULMIA NATIONALISMIIN (4)

Miksi kansallismieliset puolueet nostavat kannatustaan? Mitä on rakentava isänmaallisuus? Mitä eurooppalainen nationalismi tarkoittaa? Miltä Euroopan tulevaisuus näyttää?

Mitä? Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä Kansainvälisen politiikan yhdistys FAIA ja ajatushautomo Magma yhdessä tarjoavat erinomaisen tilaisuuden päästä kuuntelemaan ja keskustelemaan kevään ajankohtaisimmasta teemasta.
Milloin? Keskiviikkona 3.5. klo 16.30 alkaen
Missä? Keskustelutilaisuus Annantalossa, vapaamuotoinen iltatilaisuus Magman tiloissa (Annnankatu 16), Helsingissä

Tilaisuudessa mukana:
Jörn Donner
Csaba Tóth, unkarilainen Republikon Institute
Karin Creutz-Sundblom, tutkija, Helsingin yliopisto

Tilaisuuden kielenä ovat suomi, englanti ja ruotsi.
Ohjelma voi täydentyä.
Keskustelutilaisuuden jälkeen osallistujilla on mahdollisuus jatkaa vapaamuotoista keskustelua Magman tiloissa (Annankatu 16) tarjoilujen kera.

Paikkoja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu mukaan täällä.

17434863_285592205200439_7572018373463972865_o

Lämpenevän ilmaston aiheuttamat muutokset luonnonvaroille ja niiden merkitykselle pakottavat miettimään energia-, ruoka- ja resurssikysymykset uudestaan. Millaisia vaikutuksia nykytiedon valossa ilmastonmuutoksella on, ja miten tähän on varauduttu?

Mitä? Kansainvälisen politiikan yhdistyksen (FAIA) ja Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunnan (MPKKO) yhteistapahtumassa selvitetään, aiheuttaako ilmastonmuutos konflikteja nyt ja tulevaisuudessa, ja etsitään vastauksia erilaisiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuuskysymyksiin.
Milloin? 19.4.2017 klo 18–21.
Missä? Kruunuhaan maneesi (Maneesikatu 6, Helsinki)

Ohjelma:

Avaussanat: Hanna Nikkanen, toimittaja, journalistiikan vierailijaprofessori Tampereen yliopistossa
Hanna Mattila, asiantuntija, Sitra – Ruoka ja turvallisuus
Emma Hakala, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Sakari Martimo, Puolustusministeriö, – ilmastonmuutoksen vaikutus geopolitiikkaan.
Lisäksi teemaa tullaan ruotimaan myös FAIA:n blogissa. Vieraskynässä nähdään Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuija Mononen.

Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittaudu tästä!

Kevätkokous ja uusien ilta 30.3.2017

Sykkiikö sydämesi kansainvälisen politiikan polttaville kysymyksille? Haluatko mukaan suunnittelemaan toinen toistaan kiehtovampia tapahtumia ajankohtaisten teemojen tiimoilta? Vai vyöryykö maailmantuska päällesi lailla pommikonelaivueen?

Kansainvälisen politiikan yhdistys, kavereiden kesken FAIA, on viime vuoden elokuussa perustettu puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja ylläpitää laadukasta, kriittistä ja faktoihin perustuvaa keskustelua eri maailmanpolitiikan teemoista. FAIA on valtakunnallinen yhdistys jolla on aktiiveja jo Helsingissä, Tampereella, Vaasassa, Joensuussa, Brysselissä ja Lontoossa; toivotammekin lämpimästi tervetulleeksi kaikki uudet jäsenet kotipaikkaan katsomatta!

Kevätkokouksemme järjestetään torstaina 30.3. klo 18 ravintola Skönessä ja sitä seuraamaan ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet. Kokouksen jälkeen noin klo 19 eteenpäin vietämme uusien iltaa, jossa kerromme FAIAn toiminnasta ja tulevista tapahtumista, sekä siitä, miten sinäkin pääset FAIAn menoon mukaan. Olitpa siis jo jäsen tai et, tule paikalle juttelemaan toiminnastamme, avautumaan kehitysideoistasi tai ihan vaan hengailemaan maailmanpolitiikasta innostuneiden tyyppien kanssa! Tarjolla on naposteltavia ja juomia saa osteltua ravintolasta. Skönen alakerta on esteetön.

Kevätkokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaaminen
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Esityslistan hyväksyminen
4. Pöytäkirjantarkastajien valinta
5. Hallitus esittäytyy
6. Toimintakertomuksen esittely ja hyväksyntä
7. Tulevien tapahtumien läpikäynti
8. Muut esille tulevat asiat
9. Kokouksen päättäminen

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

FAIA:n inspiraation lähde ja esikuva

Mitä Kansainvälisen politiikan yhdistyksellä on saavutettavissa, ja minkälaisia tavoitteita voimme toiminnallemme asettaa? Yleisin kysymys FAIA:n toimintaan liittyen koskee ennen kaikkea yhdistyksen tarpeellisuutta. Tätä pohtiessa ja yhdistystämme perustettaessa katse kiinnittyi hakemaan esimerkkiä länsinaapuristamme, jossa Swedish Association of International Affairs (SAIA) on ollut aktiivinen yhteiskunnallinen toimija jo vuosikymmenten ajan.

FAIA Finlandin ensimmäinen ekskursio suuntautui Ruotsiin: Uppsalassa 10–12.2.2017 järjestetty Forum Weekend toi yhteen opiskelijayhdistysten aktiiveja eri puolilta Ruotsia muun muassa Malmöstä, Uumajasta ja Växjöstä saakka. Me FAIA:n edustajat saimme nauttia kansainvälisten vieraiden leimasta täysin siemauksin, sillä vastaanotto oli lämmin ja positiivinen. Yhdistysaktiivit olivat yllättyneitä yhdistyksemme nuoresta iästä, mutta myös kovin kiinnostuneita yhdistyksemme alkutaipaleen vaiheista.

img_6904
FAIA:n delegaatio Maria, Juulia ja Joel


Forum Weekendin aikana osallistuimme luennoille ja workshopeihin, joiden aiheena olivat muun muassa yhdistysten sisäinen ja ulkoinen viestintä, yhdistyksen kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä sosiaalisen median toimintakenttä sen maailmanpoliittista ulottuvuutta unohtamatta. Lisäksi ohjelmassa oli
pöytäjuhla, joka oli perinteisiä suomalaisia sitsejä edustuskelpoisempi tapahtuma.

SAIA_Logo_(English).pngForum Weekendin järjestäjä, Swedish Association of International Affairs (SAIA), on ruotsalainen, yhteiskunta-aloihin kuuluvien yhdistysten kattojärjestö sekä FAIA:n roolimalli, isosisko ja paras esimerkki siitä, millä tavalla yhteisöllisyyttä luodaan ja ylläpidetään eri yhdistysten sekä jäsenistön välillä. SAIA on perustettu jo vuonna 1939, ja tätä nykyä se on muun muassa pysyvä edustaja Ruotsin merkittävässä jokavuotisessa poliittisessa tapahtumassa, Almendalenissa. Lisäksi SAIA tekee yhteistyötä Ruotsin suurimpien poliittisesti sitoutumattomien organisaatioiden kanssa. Me FAIA:ssa tavoittelemme samankaltaisia asioita: haluamme saada yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden nuorten ja vanhojen sielujen ääntä kuuluviin ja tuoda heidät ja meidät lähelle ja osaksi asiantuntevia organisaatioita ja ihmisiä. Me haluamme tuoda ihmisiä yhteen.

Usein sanotaan, että yhteisöllisyys ja yhteinen tekeminen ovat kliseitä, joita korostetaan väsymättä Forum Weekendin kaltaisten tapahtumien tavoitteina, mutta myös oheistuotteina. Forum Weekendin mieleenpainuvimman luennon pitänyttä viestinnän asiantuntijaa, konsultti Valdemar Liungmania lainatakseni ”Classic is just a cliché in nice clothes”. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, yhteisöllisyyden aika ei ole ohi. Yhteisöllisyys voimaannuttaa rakentamaan parempaa yhteiskuntaa, yhdessä.

Special thanks to Rosaline Marbinah, the president of SAIA, who made us feel welcomed throughout the Forum Weekend in Uppsala. We came back home feeling incredibly inspired by you and SAIA!

Teksti: Maria Lavonen