Puola – EU:n kapinoitsija ja Naton mallioppilas

Puola on hyvin keskeisessä roolissa Euroopan politiikassa – eikä ainoastaan geopoliittisen sijaintinsa vuoksi. Neuvostoaikaisen kulttuuriperinnön ja traagisen historiansa vuoksi voisi kuvitella Puolan tasapainottelevan Venäjän ja muun Euroopan välillä, mutta Puola on selkeästi identifioinut itsensä EU- ja Nato-jäsenyyden myötä länsi-eurooppalaisten valtioiden rinnalle. “Emme ole Itä-Eurooppaa, vaan Keski-Eurooppaa”, totesi puolalainen kämppikseni. Eikä toteamus ole pelkästään poliittinen; pelkän sijaintinsa puolesta Puolaa ei voida kuvailla Itä-Euroopan maaksi nimittämättä esimerkiksi Suomea samaan kategoriaan.

Puolan hallituspuolue Laki ja Oikeus (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) on ollut vallassa vuodesta 2015 lähtien ja nauttinut kannatusta kansalaisten keskuudessa oikeistoliberaalipuolueen (Platforma Obywatelska, PO) kustannuksella. Laki ja Oikeus on herättänyt huolta Euroopan unionin komissiossa muun muassa muuttamalla oikeusistuimen toimintaperiaatteita, mikä on herättänyt huolta Puolan oikeusvaltioperiaatteen tilasta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron suututti Puolan johdon presidenttivaalikampanjansa aikana toteamalla Laki ja Oikeus- puolueen johtajan Jaroslaw Kaczynskin olevan samaa poliittista perhettä Marine Le Penin, Viktor Orbanin ja Vladimir Putinin kanssa. Turvapaikanhakijoiden suhteen Puolan johto puhuu yhdellä äänellä Unkarin ja Tsekin kanssa: Puolan hallituksen mukaan valtion turvapaikkapolitiikka ei ole Euroopan Unionin komission toimivallan alla. PiS- puolueen johtajan Jaroslaw Kaczynskin mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen määritellään terrorismiin kytkeytyneeksi turvallisuusuhaksi. Tästä johtuen EU:n komissio valmistelee paraikaa sanktioita edellä mainituille valtioille EU:n yhteisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä.  

EU:n takarivin oppilas Puola on sen sijaan kunnostautunut Natossa mallioppilaana, sillä se käyttää monista muista Naton jäsenmaista poiketen Naton vaatimusten mukaisesti 2 % BKT:sta puolustusmenoihinsa. Puolan uusimman puolustusselonteon mukaan asevoimia uudistetaan, joukkojen määrää kasvatetaan ja puolustusmenoja nostetaan entisestään. Venäjä on määritelty suoraan yksiselitteiseksi turvallisuusuhaksi, minkä vuoksi Nato-joukot on toivotettu tervetulleiksi Puolan itäosiin turvaksi ja pelotteeksi. Yhdysvallat on Puolalle tärkein turvallisuuspoliittinen liittolainen.

Donald Trumpin tuleva Varsovan visiitti on jo itsessään selkeä poliittinen viesti vahvasta liittolaisuudesta, sillä vierailu varmistui nopealla aikataululla ja se on Trumpin vasta kolmas bilateraalinen valtiovierailu. Puolan presidentti Andrzej Duda on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että Trump saapuu ensiksi Varsovaan kuin Länsi-Euroopan keskuksiin Pariisiin ja Berliiniin. Puolan toiveena on, että Brysselin Nato-kokouksesta poiketen Trump on tällä kertaa valmis sanomaan ääneen Yhdysvaltojen olevan ehdottoman sitoutunut Naton 5 artiklaan. Lisäksi Trumpilta odotetaan jämäkämpää linjaa Venäjän suhteen, mikä kävisi ilmi päätöksellä sijoittaa yhdysvaltalaiset joukot pysyvästi Puolan itäosiin turvaksi ja pelotteeksi

Maria Lavonen
FAIA:n hallituksen jäsen ja harjoittelija Varsovan puolustusasiamiestoimistossa

Kuva: https://nato.usmission.gov/nato-eu-statement/

Feminististä kehityspolitiikkaa rakentamassa

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunta, Her Campus -verkkolehti ja Feministinen Kollektiivi järjestivät 5.4.2017 Helsingissä Feministinen Kehityspolitiikka -työpajan. Työpajassa pyrittiin yhteisöllisen oppimisen keinoin ideoimaan, miten kehityspolitiikasta voisi tehdä feministisempää, ja mitä eri ulottuvuuksia pitäisi tällöin ottaa huomioon. Tässä muutamia työpajassa heränneitä ajatuksia.

  1. Toimijuus

Feministisestä näkökulmasta hierarkia ja valtarakenteet ovat keskeisessä asemassa. On tärkeää pyrkiä huomioimaan mitä on kehitys, mitkä ovat asetetut tavoitteet ja kuka kyseiset tavoitteet on määritellyt. On myös olennaista hahmottaa kuka saa tuottaa tietoa ja kuka määrittelee käytettävät käsitteet.

  1. Representaatiot

Kehityspolitiikassa tuotetaan erilaisia representaatioita, jotka vaikuttavat mielikuviin esimerkiksi toisista ihmisistä ja heidän rooleistaan. Representaatiot ovat vahvasti läsnä myös kehityspoliittisessa viestinnässä. Tehokas yhteistyö eri kehityspoliittisten toimijoiden välillä voisi mahdollistaa monipuolisempien ja kattavampien representaatioiden tuottamisen.

  1. Intersektionalisuus

Intersektionaalisuus on feminismin suuntaus, jonka mukaan sukupuolen lisäksi esimerkiksi yhteiskuntaluokka, ikä, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen voivat vaikuttaa henkilön identieteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa. Kehityspolitiikassa intersektionaalisuuden huomioiminen tarkoittaisi muun muassa holhoamisen ja ylhäältä alaspäin suuntautuvan kehitysyhteistyön välttämistä, sillä toimijoiden kuulumista moniin päällekkäisiin ryhmiin voi olla haastavaa havainnoida ulkopuolelta.

  1. Kumppanuus

Tasavertainen ja aktiivinen kumppanuus on keskeinen elementti feministiselle kehityspolitiikalle. Ihanteellinen kumppanuus ei perustuisi saaja-antaja -mallille, vaan keskinäiselle tasa-arvoiselle yhteistyölle. Nykyisen talousjärjestelmän epätasa-arvoiset rakenteet luovat kuitenkin haasteita tasavertaisen kumppanuuden rakentamiselle.

Vaikka työpajassa esitetyt ajatukset ovat hyvä lähtökohta, on feministisen kehityspolitiikan määrittely ja muotoilu vasta alussa. Myös Suomen kehityspolitiikalla olisi paljon potentiaalia olla huomattavasti feministisempää. Siksi “tasa-arvo on Suomessa jo saavutettu” -diskurssin käyttö tulisi lopettaa. Meillä on yhä paljon kehitettävää, sillä pystymme nykyisestä paljon parempaan – ja se on upea voimavara!

Riikka Ilmonen
FAIA:n hallituksen jäsen ja feminismistä kiinnostunut maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija.

Mitä voimme odottaa Macronin ulkopolitiikalta?

Macron

(Kuva: https://goo.gl/images/3T2tmF)

Emmanuel Macron, 39, oli vannoessaan virkavalansa Ranskan historian nuorin valittu presidentti. Ensimmäistä kertaa poliittiseen virkaan vaaleilla valittua Macronia on kuvailtu ajatusmaailmaltaan kansainväliseksi, joka hallitsee Euroopan ja talouden, mutta on ulkopoliittisesti vielä kokematon.Viidennen tasavallan, eli Ranskan viidennen hallintomuodon johtajalle on kirjattu uusimmassa perustuslaissa laajat valtaoikeudet, ja erityisesti ulkopolitiikkaa tehdään presidenttijohtoisesti, joten on hyvä tehdä lyhyt katsaus Macronin ajatteluun suhteessa Ranskalle ajankohtaisesti tärkeisiin suhteisiin Euroopan unioiin, Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Continue reading ”Mitä voimme odottaa Macronin ulkopolitiikalta?”

Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, tarjonnan vakaudesta, ruoan saavutettavuudesta ja sen hyödyntämäismahdollisuuksista.

Konkreettisesti haavoittuvuus näkyi esimerkiksi vuosina 2007-2008 globaalina ruokakriisinä. Kriisin on todettu johtuneen ilmastonmuutoksesta, öljyn hinnan noususta, biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, länsimaistuvasta ruokavaliosta ja väestönkasvusta. Ruoan hinnannousun seurauksena maailmalla puhkesi ruokamellakoita. Välttämättömän ravinnon hankinnassa oli vaikeuksia. Continue reading ”Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?”

Tulevia tapahtumia

FAIA yhteistyössä MPKKO:n ja ajatushautomo Magman kanssa tarjoaa tänä keväänä monta mielenkiintoista tapahtumaan, joissa paneudutaan tämän hetken ajankohtaisimpiin teemoihin. Tapahtumiin osallistuakseen, ei tarvitse olla FAIA:n jäsen, mutta jäsenillä on etuoikeus osallistujapaikkoja täytettäessä. FAIA toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi! Lisätietoa tulevista tapahtumista löydät alta sekä Facebookista.

NÄKÖKULMIA NATIONALISMIIN (4)

Miksi kansallismieliset puolueet nostavat kannatustaan? Mitä on rakentava isänmaallisuus? Mitä eurooppalainen nationalismi tarkoittaa? Miltä Euroopan tulevaisuus näyttää?

Mitä? Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä Kansainvälisen politiikan yhdistys FAIA ja ajatushautomo Magma yhdessä tarjoavat erinomaisen tilaisuuden päästä kuuntelemaan ja keskustelemaan kevään ajankohtaisimmasta teemasta.
Milloin? Keskiviikkona 3.5. klo 16.30 alkaen
Missä? Keskustelutilaisuus Annantalossa, vapaamuotoinen iltatilaisuus Magman tiloissa (Annnankatu 16), Helsingissä

Tilaisuudessa mukana:
Jörn Donner
Csaba Tóth, unkarilainen Republikon Institute
Karin Creutz-Sundblom, tutkija, Helsingin yliopisto

Tilaisuuden kielenä ovat suomi, englanti ja ruotsi.
Ohjelma voi täydentyä.
Keskustelutilaisuuden jälkeen osallistujilla on mahdollisuus jatkaa vapaamuotoista keskustelua Magman tiloissa (Annankatu 16) tarjoilujen kera.

Paikkoja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu mukaan täällä.

17434863_285592205200439_7572018373463972865_o

Lämpenevän ilmaston aiheuttamat muutokset luonnonvaroille ja niiden merkitykselle pakottavat miettimään energia-, ruoka- ja resurssikysymykset uudestaan. Millaisia vaikutuksia nykytiedon valossa ilmastonmuutoksella on, ja miten tähän on varauduttu?

Mitä? Kansainvälisen politiikan yhdistyksen (FAIA) ja Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunnan (MPKKO) yhteistapahtumassa selvitetään, aiheuttaako ilmastonmuutos konflikteja nyt ja tulevaisuudessa, ja etsitään vastauksia erilaisiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuuskysymyksiin.
Milloin? 19.4.2017 klo 18–21.
Missä? Kruunuhaan maneesi (Maneesikatu 6, Helsinki)

Ohjelma:

Avaussanat: Hanna Nikkanen, toimittaja, journalistiikan vierailijaprofessori Tampereen yliopistossa
Hanna Mattila, asiantuntija, Sitra – Ruoka ja turvallisuus
Emma Hakala, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Sakari Martimo, Puolustusministeriö, – ilmastonmuutoksen vaikutus geopolitiikkaan.
Lisäksi teemaa tullaan ruotimaan myös FAIA:n blogissa. Vieraskynässä nähdään Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuija Mononen.

Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittaudu tästä!