Chileläinen yhteiskunta pähkinänkuoressa: kolme pointtia

Reilu kolme vuotta vaihto-oppilasvuoteni jälkeen olen nyt palannut Etelä-Amerikkaan ja vietän täällä seuraavat 8 viikkoa. Kerron teille kolmesta asiasta, jotka ovat mietityttäneet minua etelächileläisessa yhteisössäni.

img_20161115_100319.jpg
Chilen IX osavaltio Araucania, Etelä-Chile
  1. Turvallisuus

11.9.1973 kenraali Augusto Pinochet syrjäytti sotilasvallankaappauksessa demokraattisesti valitun vasemmistopresidentti Salvador Allenden. Pinochetin aikana poliittisia toisinajattelijoita kidutettiin ja tapettiin. Chileläinen vaihto-oppilasaikani host-äiti eli nuoruuttaan Pinochetin diktatuurissa. Hän kuvaili minulle, kuinka pelko oli vahvasti läsnä ihmisten arjessa. Ulkona ei saanut tai kannattanut liikkua yksin, sillä ihmisiä katosi ja kuoli. Ihmiset pelkäsivät myos toisiaan – kuka tahansa saattoi ilmiantaa naapurinsa kommunistina. Oikeistodiktatuurin aika paattyi vuonna 1988 järjestettyyn kansanäänestykseen, jossa kansa äänesti Pinochetin presidenttina jatkamista vastaan.

Kun saavuin Chileen ensimmäistä kertaa syksylla 2012, halusin urheilla, harrastaa ja kokea niin paljon kuin vain oli mahdollista. En ymmärtänyt, miksi chileläinen isäntäperheeni ja paikalliset läheiseni viihtyivat niin hyvin kotona. Koti on ihmisille täällä hyvin tärkeä paikka. Diktatuurin aikaan koti oli myos turva, jossa saattoi olla rauhassa. Uskon, etta diktatuurin aikana eläminen on vaikuttanut vahvasti erityisesti vanhempien ihmisten elämään. He arvostavat turvallisuutta hyvin paljon.

wp-image-2117887610jpg.jpg
Curacautin, IX osavaltio, Etelä-Chile
  1. Perhe

Perhe on tärkeä yhteisö. Minun chileläiseen perheeseeni kuuluvat vanhemmat, kaksi siskoa ja siskojeni serkku, joka asuu kanssamme. Vanhempani saivat isosiskoni, kun äitini oli 19-vuotias. Perheeseen kuuluvat toki myös tädit, sedät, isovanhemmat ja niin edelleen. Kavereiden vanhemmatkin ovat setiä ja tatejä.

Ainakin minun yhteisössäni perhesiteet ovat ihmisten vahvimmat ihmissuhteet. Ystävät, kaverit, kumppanit ja naapurit vaihtuvat, mutta perhe pysyy yhdessä. Kalliin koulutuksen ja yliopistomaksujen vuoksi nuoret myös asuvat pitkään kotona. Usein nuoret muuttavat omilleen vasta valmistuttuaan yliopistosta tai perustaessaan omaa perhettä.

Julkisen terveydenhoitorahaston yksikkö suljettuna lakon vuoksi.
  1. Lakot

Chilessä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ovat muun muassa lakot ja mielenosoitukset. Erityisesti yliopisto-opiskelijat ovat aktiivisia yhteiskunnan toimijoita, jotka ottavat kantaa politiikkaan ja yhteiskunnan asioihin ja osallistuvat lakkoihin. Yliopistoissa äänestetään lakkoon menemisestä, ja mikäli lakko astuu voimaan, yliopisto suljetaan. Serkkuni julkinen yliopisto oli viime lukuvuonna lakossa yli kolme kuukautta, minkä vuoksi kevätlukukautta jatkettiin kesän helteisiin asti menetettyjen viikkojen korvaamiseksi.

Myös muut yhteiskunnan julkiset toimijat lakkoilevat. Kotikaupunkini Temucon museo on lakossa, sillä sen työntekijät vaativat korkeampia palkkoja. Viimeaikoina myös kansalliseen eläkejärjestelmään muutosta vaativat mielenosoitukset ja lakot ovat pysäyttäneet väliaikaisesti yhteiskunnan eri toimintoja.

Ulkopuolisen, maailmanpolitiikan opiskelijan silmiin Chile näyttää etsivän suuntaansa. Sosialismi vai oikeistolaisuus? Yksityinen vai julkinen? Vanha vai uusi? Marraskuussa 2017 järjestettävät presidentinvaalit tulevat määrittelemään Chilen lähitulevaisuuden suunnan.

Riikka Ilmonen
FAIA:n hallituksen jäsen, joka oli Chilessä vaihdossa lukuvuoden 2012–2013.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s