Mitä enemmän dialogia, sitä pienempi konfliktin riski

Seuraavaa sotaa ei käydä arktisella alueella, mutta konfliktin riski on silti olemassa. Tämä oli FAIA:n ensimmäisen tapahtuman johtopäätös. “Käydäänkö seuraava sota Arktiksella”-tapahtuma järjestettiin 1. joulukuuta Helsinki Think Companylla.

Avaussanoissaan entinen pääministeri Paavo Lipponen kiitteli Arktista neuvostoa ja arktisella alueella tehtävää yhteistyötä. Hänen mukaansa konfliktin riski on sitä pienempi, mitä enemmän dialogia on. Suurlähettiläs ja ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka jatkoi siitä, mihin Lipponen jäi. Hän kertoi, että Suomen toukokuussa 2017 alkava kaksivuotinen Arktisen neuvoston puheenjohtajakausi keskittyy erityisesti koulutuksen, meteorologian ja viestinnän ympärille.

arktis2
Entinen pääministeri Paavo Lipponen avasi tilaisuuden
arktis4
Suurlähettiläs ja ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka

Tapahtuman otsikon kysymykseen, käydäänkö seuraava sota Arktiksella vastasi maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kapteeni Juha Kukkola. Hänen mukaansa seuraava sota käydään siellä, missä sotia nytkin käydään: esimerkiksi Lähi-idässä tai Afrikassa.  Jatka lukemista

Mainokset

Vieraskynä: Kuinka sota Arktiksella vältetään? – Pohjoisen turvallisuusjärjestyksen uudelleen määrittelyä

Lassi Heininen

Maapallon pohjoisimmilla alueilla alkoi 1980-luvulla merkittävä geopoliittinen muutos, jossa kylmän sodan asevarustelu ja suurvaltakonflikti vaihtui kansainväliseen yhteistyöhön ja poliittiseen vakauteen. Pohjoisten ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien huoli saasteista ja muista ympäristöongelmista yllätti alueen valtiot ja painosti ne ryhtymään toimiin arktisen ympäristön suojelemiseksi. Vuonna 1991 allekirjoitettu Rovaniemen julistus johti laajaan funktionaaliseen yhteistyöhön alueen kahdeksan valtion ja kuuden pohjoisen alkuperäiskansan (järjestön) välillä. Yhteistyö institutionalisoitiin Arktisen neuvoston perustamisen myötä viisi vuotta myöhemmin. Näin syntyi uusi pohjoinen turvallisuusjärjestys, tai oikeammin – ensin funktionaalisen ja myöhemmin institutionalisoituneen – kansainvälisen yhteistyön myötä arktisen alueet valtiot loivat laaja-alaiseen turvallisuuteen pohjaavan uudenlaisen järjestyksen. Se korvasi kylmän sodan vastakkainasettelun ja asevarustelun sekä niihin liittyvät sotilaalliset ja poliittiset jännitteet, mutta ei merkinnyt arktisten valtioiden turvallisuus- tai sotilaspoliittisen paradigman muutosta.  Jatka lukemista