Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, tarjonnan vakaudesta, ruoan saavutettavuudesta ja sen hyödyntämäismahdollisuuksista.

Konkreettisesti haavoittuvuus näkyi esimerkiksi vuosina 2007-2008 globaalina ruokakriisinä. Kriisin on todettu johtuneen ilmastonmuutoksesta, öljyn hinnan noususta, biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, länsimaistuvasta ruokavaliosta ja väestönkasvusta. Ruoan hinnannousun seurauksena maailmalla puhkesi ruokamellakoita. Välttämättömän ravinnon hankinnassa oli vaikeuksia.

Meillä vakavat ruokakriisit tuntuvat kaukaiselta. Ne tapahtuvat muualla. Suomen ruokaturvan katsotaan olevan varsin vakaalla pohjalla. Ruokamme on laadukasta, turvallista ja terveellistä. Sitä on riittävästi. Ostaminen ja hyödyntäminen ovat helppoa ja vaivatonta. Tarjolla on kaikkea mitä vain kuvitella voi. Sanotaan, että kuluttajat arvostavat suomalaista ruokaa. Silti tuontiruoan määrä on suuri. Elintarvikejärjestelmän toimintaan ja moniin sitä uhkaaviin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa ostopäätöksillä, esimerkiksi ostamalla kotimaista ruokaa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena on mahdollista, että lähitulevaisuudessa kohtaamme ympäristön ja veden pilaantumisen tai sään ääri-ilmiöiden vuoksi ruokakriisejä. Nämä voivat johtaa laajoihin muuttoliikkeisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden seuraukset voivat johtaa ongelmiin ruoan tuotannossa ja tarjonnassa sekä esimerkiksi sähkönjakelussa ja raaka-aineen keräilyssä. Ilmastonmuutosta voi kuitenkin hillitä, siihen voi yrittää sopeutua ja varautua.

Elintarvikejärjestelmän toiminta estyy tai vaikeutuu kriisien aikana. Elintarvikehuoltoa vaikeuttavat tilanteet voivat olla hidasvaikutteisia, kuten osittainen kauppasaarto, tai odottamattomia ja äkillisiä, kuten luonnonkatastrofit. Maailmanpoliittinen tilanne on tällä hetkellä varsin jännittynyt. Entä jos satamat, lentokentät ja maarajan ylityspaikat, joiden kautta Suomeen saa tuoda elintarvikkeita, suljettaisiin? Usein sanotaan, että ne ostavat ruokaa, kenellä on siihen varaa. Mutta entä jos ei olisi mitä ostaa, vaikka olisi varaa? Entä jos Suomeen ei saataisi ruoantuotannossa tarvittavia tuotantopanoksia.

Maaliskuussa uutisoitiin, että brasilialaisia suuria lihantuottajia epäillään saastuneen lihan viennistä. Lihaa oli tuotu myös Suomeen. Norjasta tuodaan Suomeen huomattavat määrät lohta. Norjan lohille annetaan kasvatusaikana antibiootteja, loislääkkeitä ja väriaineita. Lohikantaa kutsutaan geenicocktailiksi. Pariutuessaan luonnonlohien kanssa kasvatetut lohet aiheuttavat geneettistä saastumista ja ovat jo aiheuttaneet luonnonlohikantojen häviämistä Norjassa.

Tätä kirjoittaessani uutisoitiin, että Suomesta on löytynyt jälleen lintuinfluenssaa. Uutisessa kerrottiin, että lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Viimeisen viiden kuukauden aikana on Suomessa todettu 15 lintuinfluenssatapausta. Eviran mukaan H5N8-muoto on ollut melko heikosti patogeeninen, tosin nyt muuntumassa patogeenisemmaksi. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Nämä tapaukset voivat tuntua kaukaisilta. Mitään vakavaa ei ole tapahtunut eivätkä ne koske meitä. Ne ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, että ruokaan liittyvät riskit ja uhkat eivät tunne valtioiden rajoja. Niiden leviämistä on vaikea estää. Niitä ei voi hallita lainsäädännöllä tai asetuksilla. Tällaisia ruokaan liittyviä uutisia on yhä enemmän. Ne osoittavat, että Suomi ei ole globaalin elintarvikejärjestelmän tapahtumilta suojassa oleva lintukoto, vaan yhtä haavoittuva kuin muutkin maat.

Tuija Mononen

Yliopistotutkija, YTT, Itä-Suomen yliopisto

Käytetyt uutislähteet:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-04-13/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/

http://uutisvirta.fi/uutiset/9125466-geenicocktail-lautasella-nain-kassilohi-paatyy-suomalaiseen-ruokapoytaan

http://yle.fi/uutiset/3-9517803

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s