Mitä voimme odottaa Macronin ulkopolitiikalta?

Emmanuel Macron, 39, oli vannoessaan virkavalansa Ranskan historian nuorin valittu presidentti. Ensimmäistä kertaa poliittiseen virkaan vaaleilla valittua Macronia on kuvailtu ajatusmaailmaltaan kansainväliseksi, joka hallitsee Euroopan ja talouden, mutta on ulkopoliittisesti vielä kokematon.Viidennen tasavallan, eli Ranskan viidennen hallintomuodon johtajalle on kirjattu uusimmassa perustuslaissa laajat valtaoikeudet, ja erityisesti ulkopolitiikkaa tehdään presidenttijohtoisesti, joten on hyvä tehdä lyhyt katsaus Macronin ajatteluun suhteessa Ranskalle ajankohtaisesti tärkeisiin suhteisiin Euroopan unioiin, Yhdysvaltoihin ja Venäjään.

Emmanuel Macron haluaa vahvistaa luottamusta Euroopan unioniin ja uudistaa sen instituutioita ja rakenteita. Hän perustelee unionin tärkeyttä perinteisesti käytettyjen argumenttien avulla: EU on tärkeä rauhan ja turvallisuuden takaaja, vapaa liikkuvuus tuo kiistattomia hyötyjä Ranskalle, ja suorien taloudellisten hyötyjen lisäksi yhteiseurooppalainen valuutta on tuonut Ranskalle lisävaltaa mantereen rahapolitiikassa.  Eurofiilinäkin tunnettu Macron näkee Ranskalla tärkeän roolin Euroopan unionin kehittämisessä, ja hän pyrkii vahvistamaan maansa asemaa toisena Euroopan moottorina Iso-Britannian irtautuessa unionista. Brexit on hänen mielestään suuri virhe ja tappio koko Euroopalle. Saarivaltion eroneuvotteluissa hän kannattaa kovaa Brexitiä, eikä hän ole myöskään säästellyt sanojaan vaatiessaan Puolalle sanktioita EU:n periaatteiden rikkomisesta. EU-myönteisyydestä huolimatta Macron tunnustaa unionin haasteet todetessaan EU-instituutioiden tarvitsevan lisää tehokkuutta, demokraattisuutta ja poliittisuutta, joiden parantamisen eteen hän vakuutti työskentelevänsä. Ranska on Euroopan ytimessä poliittisesti kuin maantieteellisestikin, minkä takia se on ollut yhtenäisen Euroopan puolestapuhuja. Toisaalta kansallisuusaate on voimakasta tässä entisessä suurvallassa, joka on onnistunut säilyttämään roolinsa globaalina toimijana. Vaikka henkilökohtaisesti Macron haluaa Ranskan presidenttinä olla vahvistamassa ja syventämässä integraatiota, ranskalaisille ei kelpaa ”moninaisuudessaan yhtenäinen” –retoriikka, vaan ensisijaisesti he odottavat Macronilta Ranskan etujen ajamista Euroopassa.

Ranskan ja Yhdysvaltojen pitkästä liittolaisuudesta muistuttaa New Yorkissa sijaitseva Ranskan lahjoittama Vapaus valaisee maailmaa -patsas, tutummin Vapaudenpatsas. Myös Macron suhtautuu Ranskan toiseksi tärkeimpään kauppakumppaniinsa myönteisesti. Hän pitää läheisiä välejä mahdollisuutena, vaikka mielipiteet eivät aina kohtaakaan Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Donald Trumpin kanssa, kuten vapaakauppa- ja ilmaston­muutoskysymykset osoittavat. Ulkopolitiikassa maita yhdistävät lisäksi terrorismin torjunta sekä Syyrian konflikti: kemiallisten aseiden käytön paljastuminen Syyriassa nosti sotilaallisen intervention mahdollisuuden molempien presidenttien pöydälle, joten sotilaallinen yhteistyö ainakin Lähi-idässä lisääntynee NATO-myönteisen – vaikkakin sen laajentumista vastustavan –  Macronin kaudella.

Emmanuel Macron on ollut vähäsanainen ja kriittinen kommentoidessaan Venäjää. Hän kuvailee vaaliohjelmassaan Putinin Venäjää vaaralliseksi ulkopoliittiseksi toimijaksi, joka ei kaihda rikkoa kansainvälistä lakia. Epäilyt Venäjän osallisuudesta massiiviseen hakkerointihyökkäykseen, joka kohdistui Macronin kampanjaan, eivät myöskään ole omiaan lisäämään luottamusta Venäjään. Ranskan ja Venäjän välit heikkenivät Krimin niemimaan annektoinnin jälkeen, kun Ranska liittyi EU:n talouspakotteisiin, joiden seurauksena se esimerkiksi perui yli miljardin euron arvoisen kaupan kahdesta Mistral-luokan sota-aluksesta. Viilentyneistä väleistä huolimatta onnitteluviestissään tuoreelle presidentille Vladimir Putin totesi, että näinä vaikeina aikoina on erityisen tärkeää jättää molemminpuolinen epäluottamus taakse ja yhdistää voimat kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Jää nähtäväksi, ottaako Macron vastaan Putinin kädenojennuksen. Dialogiin Venäjän kanssa hän on kuitenkin valmis.

Markus Rahja
Kansainvälisen politiikan opiskelija, Tampere/ vaihto-opiskelijana Lyonissa kevään 2017

(Kuva: https://goo.gl/images/3T2tmF)

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s