Feminististä kehityspolitiikkaa rakentamassa

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunta, Her Campus -verkkolehti ja Feministinen Kollektiivi järjestivät 5.4.2017 Helsingissä Feministinen Kehityspolitiikka -työpajan. Työpajassa pyrittiin yhteisöllisen oppimisen keinoin ideoimaan, miten kehityspolitiikasta voisi tehdä feministisempää, ja mitä eri ulottuvuuksia pitäisi tällöin ottaa huomioon.

Tässä muutamia työpajassa heränneitä ajatuksia.

  1. Toimijuus

Feministisestä näkökulmasta hierarkia ja valtarakenteet ovat keskeisessä asemassa. On tärkeää pyrkiä huomioimaan mitä on kehitys, mitkä ovat asetetut tavoitteet ja kuka kyseiset tavoitteet on määritellyt. On myös olennaista hahmottaa kuka saa tuottaa tietoa ja kuka määrittelee käytettävät käsitteet.

  1. Representaatiot

Kehityspolitiikassa tuotetaan erilaisia representaatioita, jotka vaikuttavat mielikuviin esimerkiksi toisista ihmisistä ja heidän rooleistaan. Representaatiot ovat vahvasti läsnä myös kehityspoliittisessa viestinnässä. Tehokas yhteistyö eri kehityspoliittisten toimijoiden välillä voisi mahdollistaa monipuolisempien ja kattavampien representaatioiden tuottamisen.

  1. Intersektionalisuus

Intersektionaalisuus on feminismin suuntaus, jonka mukaan sukupuolen lisäksi esimerkiksi yhteiskuntaluokka, ikä, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen voivat vaikuttaa henkilön identieteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa. Kehityspolitiikassa intersektionaalisuuden huomioiminen tarkoittaisi muun muassa holhoamisen ja ylhäältä alaspäin suuntautuvan kehitysyhteistyön välttämistä, sillä toimijoiden kuulumista moniin päällekkäisiin ryhmiin voi olla haastavaa havainnoida ulkopuolelta.

  1. Kumppanuus

Tasavertainen ja aktiivinen kumppanuus on keskeinen elementti feministiselle kehityspolitiikalle. Ihanteellinen kumppanuus ei perustuisi saaja-antaja -mallille, vaan keskinäiselle tasa-arvoiselle yhteistyölle. Nykyisen talousjärjestelmän epätasa-arvoiset rakenteet luovat kuitenkin haasteita tasavertaisen kumppanuuden rakentamiselle.

Vaikka työpajassa esitetyt ajatukset ovat hyvä lähtökohta, on feministisen kehityspolitiikan määrittely ja muotoilu vasta alussa. Myös Suomen kehityspolitiikalla olisi paljon potentiaalia olla huomattavasti feministisempää. Siksi “tasa-arvo on Suomessa jo saavutettu” -diskurssin käyttö tulisi lopettaa. Meillä on yhä paljon kehitettävää, sillä pystymme nykyisestä paljon parempaan – ja se on upea voimavara!

Riikka Ilmonen
FAIA:n hallituksen jäsen ja feminismistä kiinnostunut maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija.

Mainokset

One thought on “Feminististä kehityspolitiikkaa rakentamassa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s