FAIA:n hallitus vuodelle 2018 on valittu!

Kansainvälisen politiikan yhdistyksen syyskokous valitsi sääntömääräisessä syyskokouksessaan seuraavan vuoden hallitukseen seuraavat henkilöt:

cof

Kuvasta vasemmalta oikealle:
Tuuli Tomperi
Maria Lavonen
Emilia Tuurala
Joel Linnainmäki (puheenjohtaja)
Silja Markkula
Lara Anastasiou
Roosa Käsmä
Marja Papunen
Vilma Maukonen

Kuvasta puuttuvat:
Faysal Abdi
Juulia Heikkinen
Milja Suihko
Milla Toivanen

Onnea kaikille valituille!
Syyskokouksessa hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2018. Uusi hallitus aloittaa vuoden vaihteessa ja FAIA jatkaa kasvuaan. Kansainvälisen politiikan yhdistyksen tavoitteena on tulevaisuudessa olla Suomen johtava ja vaikuttavin nuorten- ja opiskelijoiden keskustelu- ja toimintafoorumi, joka käsittelee kansainvälisiä kysymyksiä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana nuori FAIA on jo vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten opiskelijajärjestöjen keskuudessa ja ensi vuonna toimintaa jatketaan entistä suuremmin ja laajemmin.

Koko FAIA:n nykyisen hallituksen puolesta hyvää joulua ja iloista uutta vuotta 2018!

Mainokset

Sunzi ja hybridisodankäynnin taito

Sodankäynnin taito on seuraavaa.
Kaikkein tärkeintä on pyrkiä valloittamaan vihollisen valtio vahingoittumattomana. On vasta toissijaisen tärkeää tuhota vihollisen valtio.
Erinomaisinta ei siis ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta.
Siksi tärkeintä on hyökätä suunnitelmaa vastaan, seuraavaksi tärkeintä on hyökätä liittoumia vastaan ja vasta sitten sotilaita vastaan. Huonoin vaihtoehto on hyökätä linnoitettuihin kaupunkeihin.

(Sunzi, Sodankäynnin taito s. 72-73, 2017 Gaudeamus Oy, Helsinki suom. Matti Nojonen)

Mitä on hybridisodankäynti – vai onko sitä?

Vuodesta 2014 lähtien länsimaista turvallisuuspoliittista keskustelua on hallinnut keskustelu Venäjän toteuttamista sotatoimista Ukrainassa ja mahdollisuudet vastaavien toimien kohdistamisesta muihin Euroopan valtioihin. Ukrainan sodan seurauksena on pyritty luomaan käsitteistöä Venäjän toteuttamien sotatoimien luonteen ymmärtämiseksi. Venäjän toimet Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa ovat näyttäytyneet uudenlaisena hybridisodankäyntinä, jolle ei näytä olevan vastakeinoja länsimaisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ajattelun piirissä. NATO:ssa käydyn keskustelun perusteella ei olla päästy yleisesti hyväksyttyyn määritelmään hybridisodankäynnin käsitteen merkityksestä. Siitä huolimatta käsite on päätynyt hallitsemaan turvallisuuspoliittista keskustelua.  Jatka lukemista

Viholliskuvia ja propagandaa: politiikan arkipäivää nyky-Unkarissa

Unkarin vuotta 2017 on värittänyt kansainvälisestikin huomiota herättänyt poikkeuksellisen räväkkä ja kärjistynyt keskustelu nykyisten hallituspuolueiden Fideszin ja Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) ajamista uudistuksista, jotka vievät maata yhä poispäin perinteisten yleiseurooppalaisten arvojen viitekehyksestä. Pääministeri Viktor Orban ja Fidesz hyökkäävät globalismia, Brysseliä ja maahanmuuttajia vastaan trendikkääseen oikeistopopulistiseen tyyliin unkarilaisilla erityisvivahteilla maustettuna. Mallia ja tukea on haettu muun muassa Putinin Venäjältä, jonka suuntaan hallinto on viime vuosina lämmitellyt välejä. Pettymys Euroopan Unioniin on unkarilaisten keskuudessa suuri, sillä jäsenyyden ei olla koettu tuoneen toivottua huimaa elintason nousua eikä läntisen Euroopan uskota ymmärtävän Unkarin tarpeita ja huolia.

Fideszin ilmiömäistä suosiota voi selittää monista eri tulokulmista, mutta poikkeuksellista muihin eurooppalaisiin populistiliikkeisiin verrattuna on poliittisen viestin kulminoituminen hyökkäykseen yhtä ihmistä vastaan. Filantropisti ja miljardööri Györg Soros on Unkarissa tunnettu avokätisistä lahjoituksistaan kansalaisjärjestöille sekä tuestaan avoimen ja liberaalin yhteiskunnan kehittämiseksi (mm. Open Society Foundations). Ironista kyllä, pääministeri Orban on itsekin opiskellut Oxfordissa Soros-stipendillä ja vielä reilu parikymmentä vuotta takaperin nykyiset arkkiviholliset kamppailivat rinta rinnan kommunistista järjestelmää vastaan. Orbanin ensimmäisen epäonnisen hallituskauden seurauksena Fideszin kelkka kuitenkin kääntyi vuosituhannen vaihteessa. Sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen ryvettyessä neuvottomana talouskriisin aiheuttamassa epäsuosiossa oli vuoden 2010 vaaleissa tilausta Fideszin ja Orbanin uudelle ja kovemmalle viestille. Jatka lukemista