Osallistuin Euroopan parlamentin järjestämässä European Youth Eventissä Strasbourgissa tapaamiseen meppi Mia-Petra Kumpula-Natrin (SDP) kanssa. Keskustelimme eurooppalaisuudesta, Suomen asemasta EU:ssa ja vapaan liikkuvuuden eduista, kuten Erasmus-vaihdosta ja Interrail-lipuista. Ennen kuin esitin kysymyksen EU:n puolustusyhteistyön tiivistymisestä, esittelin laukustani Interrail-lippua, joka keräsi huoneelliselta ihmisiä raikuvat aplodit. En ole ainut, joka ymmärtää Euroopan matkailun mahdollisuudet: Euroopan komissio on herännyt junailun potentiaaliin eurooppalaisen identiteetin vahvistamisessa ja tarjoaa 15 000 ilmaista Interrail-lippua tänä vuonna 18-vuotta täyttäneille nuorille. Kansainvälisyyteen ja eurooppalaisuuteen päästään kiinni matkustamalla, näkemällä ja kokemalla, vähemmän yhteiskuntaopin kirjaa lukemalla. Matkailu avartaa, mutta horisontissa on näkyvissä myös pilviä.

Turismilla on kovaa vauhtia kasvavat kansainväliset markkinat, joiden osuuksista kilpaillaan missä paikallisilla elämyksillä, missä paratiisisaaren eristäytyneisyydellä ja hienojen Instagram-otosten mahdollisuudella (#VisitFinland). Yhtäaikaisesti kasvavan matkailuinnon kanssa jotkut kaupungit muuttuvat vähemmän asuttaviksi, kun palveluja rakennetaan ensisijaisesti matkailijoiden ehdoilla. Venetsiassa asukkaat ovat ilmaisseet trendistä oman mielipiteensä, minkä seurauksena turismia kaupunkiin aletaan rajoittaa. Barcelonan katukuvaan on alkanut ilmestyä graffiteja, kuten ”tourists go home” ja ”tourism kills”, eikä turistibussin renkaiden puhkomiseltakaan olla vältytty.

Paitsi kansainvälistä kauppaa ja maailmankansalaisuutta, matkustamisen tavat ovat myös henkilökohtaisia valintoja. Lentämisen vähentäminen tai lopettaminen ovat suurimpia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä. Lentoliikenteen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on eri arvioiden mukaan 3 – 5 %, mutta osuus on kasvussa. Vaikka uusi teknologia ja kaluston uusiminen ovat vähentäneet yksittäisen lennon ilmastokustannuksia, alan kasvu on varmistanut lentoliikenteen kokonaispäästöjen nousun. Kokonaisuutena matkailun arvioidaan olevan jo kymmenen prosentin paikkeilla kaikista kasvihuonepäästöistä.

Ilmailun sääntely – veroja ja kansainvälisiä sopimuksia

Miten päästöjä tuottavia matkustusvaihtoehtoja sitten voidaan rajoittaa? Kuten kaikkea muutakin ihmisen toimintaa: poliittisella päätöksenteolla. Politiikan keinovalikoima on laaja ja siihen kuuluvat myös erilaiset taloudelliset kannustimet. Esimerkiksi verotuksella ohjataan jatkuvasti kulutustottumusten ja yhteiskunnan suuntaa. Ruotsissa otettiin huhtikuun alussa käyttöön lentovero, joka määräytyy lennon pituuden mukaan. Tukholmasta Berliiniin lentävälle se tarkoittaa nyt noin kuuden euron lisäkustannuksia, Thaimaan Bangkokiin lentävälle matkalippujen hintaan tulee lisää noin 40 euroa. Samankaltaisia lentoveroja on kerätty aiemmin muun muassa Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Suomessa verotus eri liikkumisen tapoja kohtaan jakautuu hyvin epätasaisesti tällä hetkellä: bussi- ja junaliikennettä verotetaan, mutta kaikkein eniten saastuttavinta lentämistä taas ei.

Kansainvälisillä instituutioilla on omat keinonsa päästöjen merkittävään vähentämiseen, jotka koskevat myös ilmailualaa. Euroopan unionin päästökaupassa päästöjä pyritään vähentämään määräämällä jokaiselle jäsenmaalle hiilidioksidipäästökiintiö. Jokainen valtio jakaa kiintiönsä oman maansa yrityksille, jotka voivat käydä kauppaa päästöoikeuksista keskenään. EU:n sisämarkkinoita koskeva päästökauppa alkoi vuonna 2005, jossa säädeltiin tiettyjä teollisia toimialoja, kuten poltto-, teräs- ja metsäteollisuuslaitoksia koskeva sisäinen päästökauppa. Vuoden 2012 alusta lukien päästökauppa laajeni kattamaan myös ilmailualaa. Päästökauppa koskee EU:n sisäistä lentoliikennettä sekä kaikkia EU:n alueelta lähteviä ja sinne saapuvia koneita.

EU:n ilmailua koskevan päästökauppajärjestelmän lisäksi valmisteilla on kansainvälinen CORSIA- päästöjärjestelmä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO sopi vuonna 2016 kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmän, CORSIA:n (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) kehyksestä. Ilmailujärjestön valtaa lisää se, että se on Yhdistyneiden kansakuntien alainen erityisjärjestö. CORSIA:n on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta ja sen tavoitteena on pysäyttää lentoliikenteen päästöjen kasvu vuodesta 2020 alkaen verrattuna vuosien 2019–2020 keskiarvoon. Historialliseksi kuvaillussa päästöjärjestelmässä on tällä hetkellä mukana noin 80 maan lentoyhtiöt, joiden yhteenlaskettu osuus lentoliikenteestä on melkein 90 prosenttia. Päästöjen kasvun pysäyttämisen pyrkimys on kiistattomasti hyvä, mutta lentoyhtiöillä on sopimuksen mukaan yhä oikeus ostaa päästökompensaatioita muilta sektoreilta.

Joissain lentoyhtiöissä voi jo maksaa vapaaehtoista päästöveroa, jonka varat ohjataan hiilen sitomiseen ilmasta esimerkiksi puiden istuttamisen avulla. Koko päästön hyvittämisen ajatus on ristiriitainen, sillä kompensaatioiden maksaminen ei vähennä hiilidioksidipäästöjen haitallisuutta. Vapaaehtoisen lentomaksun mahdollistavalla Maan ystävien nettisivuilla asia tiivistetään hyvin: ”Paras hiilitonni on aina se, joka jää tuottamatta”.

Kestävää kaukokaipuuta

Ilmiönä matkailussa on kovin monta tasoa: yksilöllisen kasvun potentiaali, valtioiden taloudelliset intressit, globalisaation kiihtyminen sekä mittavat ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Ympäristöllinen kestävyys ei ole toki ainut kestävän matkailun ulottuvuus. YK:n matkailujärjestö UNWTO määrittelee kestävän matkailun ”matkailuksi, joka huomioi sen nykyiset sekä tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset, huomioiden niin matkailijoiden, matkailualan, ympäristön sekä kohdeyhteisöjen tarpeet”. YK:ssa vietettiin viime vuonna kestävän matkailun teemavuotta.

Mutta miten kielitaidon kehittymistä tai kulttuurintuntemusta toiselta puolelta maailmaa voidaan arvottaa vasten lumimiehen askeleen kokoista hiilijalanjälkeä? Ei kovin helposti. Siksi tulee pyrkiä matkailuun, jonka hyödyt voidaan maksimoida samaan aikaan, kun haittoja pyritään aktiivisesti minimoimaan. Suomen Reilun matkailun yhdistys pitää yllä reilun matkailijan ohjeita, jotka kuuluvat seuraavasti:

  • Hanki tietoa matkakohteesta
  • Matkusta huippusesongin ulkopuolella
  • Valitse vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä
  • Suosi paikallista
  • Säästä energiaa ja vettä
  • Minimoi jätteet
  • Kunnioita paikallista kulttuuria
  • Suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa
  • Kerro näkemästäsi ja kokemastasi

Voisin lisätä vielä yhden: Vältä lentämistä silloin, kun se on mahdollista. Kestävämpää on käyttää muita kulkuneuvoja siipien sijaan.

Milja Suihko
Kirjoittaja on Allianssin nuorten ilmastodelegaatti ja FAIA:n tapahtumavastaava

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s