Kesäisen Sarajevon kadut täyttyvät kiehtovasta tunnelmasta, johon sekoittuu kulttuurien ja kansalaisuuksien vivahteita niin idästä kuin lännestä. Kaupungin pitkää ja värikästä historiaa voi ihastella kulkemalla sen Itävalta-Unkari aikaisen kävelykadun kautta kohti vanhan kaupunginosan turkkilaisbasaarin makuja ja tuoksuja.

Värikäs katukuva kuitenkin kätkee alleen riipaisevan todellisuuden. Bosnia ja Hertsegovina sekä sen pääkaupunki kantavat edelleen 90-luvun sodan haavoja eivätkä nämä ruhjeet ole vielä umpeutumassa. Maassa ei taistella enää väkivallan keinoin vaan sen sijaan etnonationalistisilla puolueilla, etnisesti jakaantuneella koulujärjestelmällä sekä erilaisilla narratiiveilla ja totuuksilla. Haasteellisessa ympäristössä kuitenkin työskentelee sitkeästi useita kansalaisjärjestöjä, jotka yhä uskovat maan tulevaisuuteen.

vanhakaupunki
Sarajevon vanhaa kaupunkia. Kuva: Salla Uusitalo

Rauha, joka virallisesti jakoi valtion

Vuoden 1995 Daytonin rauhansopimus ja siihen perustuva Bosnian perustuslaki päättivät Bosnian sodan väkivaltaisuudet, mutta jäädyttivät valtion rakenteeseen etniset jakolinjat. Perustuslain mukaan valtio virallisesti koostuu islaminuskoisista bosniakeista, katolisista kroaateista ja ortodoksisista serbeistä sekä ”muista” eli kansallisista vähemmistöryhmistä, kuten juutalaisista ja romaneista. Nämä etniset jaot toimivat kansalaisten poliittisten oikeuksien perustavanlaatuisena ehtona ja määrittävät valtion monimutkaisen poliittisen järjestelmän koostumusta: Bosniaan, sen kahteen puoli-itsenäiseen poliittiseen entiteettiin (Serbitasavaltaan sekä bosniakkien ja kroaattien muodostamaa Bosnia-Hertsegovinan Federaatioon) ja useisiin paikallishallintoihin kuuluu yhteensä viisi presidenttiä, neljätoista erillistä parlamenttia sekä satoja hallituksia, edustajia ja ministereitä.

Vaikutusvaltaiset etnonationalistiset puolueet ruokkivat retoriikallaan epäluottamusta ja pelkoa toisia ryhmiä kohtaan. Serbitasavallan presidentti Milorad Dodik on esimerkiksi vuosien ajan ohittanut kansainvälisen yhteisön varoitukset tulella leikkimisestä ja säännöllisesti uhannut Bosnian serbien irtaantuvan Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä muodostavan itsenäisen, 90-luvun etniseen puhdistukseen perustuvan valtion. Dodikin kovasanaiset puheet ovat tähän saakka osoittautuneet tyhjiksi uhkailuiksi, mutta nationalismilla flirttailu ja verbaaliset hyökkäykset ovat silti Bosnian poliittisessa ilmapiirissä arkipäiväisiä – demokratian vahvistaminen, hyvän hallinnon lisääminen tai rauhan kulttuurin luominen eivät ole puolueiden asialistalla korkealla. Vaikka kansalaiset ovat turhautuneita politiikassa rehottavaan korruptioon ja nepotismiin, ei tyytymättömyys ilmene ääniuurnilla. Selvittämättömät kysymykset kansallisesta identiteetistä ja epävarmuus maan tulevaisuudesta ajavat bosnialaisia äänestämään etnisyydellä politikoivia puolueita, jotka lupaavat taata ”heidän turvallisuutensa”.

Epäluulon oppitunnit

Bosniassa ei ole sodan päättymisen jälkeen ollut yhtenäistä opetussuunnitelmaa ja oppilaat fyysisesti erotellaan etnisiin ryhmiin eri opinto-ohjelmien alaisuuteen. Kuten usein todettua, historiaa kirjoitetaan monin tavoin ja nuoret oppivat kouluissa sodanajan tapahtumista oman ryhmänsä rajatusta näkökulmasta. Näin katkeruus ja epäluuloisuus siirtyvät sukupolvelta toiselle eikä valtion syvien jakolinjojen purkaminen näytä tulevaisuudessakaan lupaavalta. Useat kansainväliset toimijat, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) ja YK ovat vuosien saatossa vahvasti arvostelleet segregoivan koulujärjestelmän olemassaoloa ja vaatineet sen purkamista. Vuonna 2017 joukko bosnialaisia oppilaita yhtyi kritiikkiin ja nuorten kampanjointi yhtenäisten koulujen puolesta keräsi huomiota ulkomailla saakka. Syystäkin. Jos eri taustan omaavilla oppilailla ei ole mahdollisuutta vuorovaikutukseen eikä historian tapahtumista olla samaa mieltä, modernin poliittisen kulttuurin luominen ja etnisten muurien murtaminen todella tuntuvat mahdottomilta.

Mostar
Mostarin kaupungissa nuoret käyvät koulua samoissa rakennuksissa, mutta heille on määritelty tarkasti omat tilat. Tämä ”Two Schools Under One Roof”-käytäntö toistuu monessa Federaation koulussa. Kuva: Salla Uusitalo

Koulujärjestelmän muuttaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Suurilla puolueilla ei ole pienintäkään aikomusta uudistaa nykyistä koulutusta, sillä se vahvistaa etnisiä jakolinjoja ja siten puolueiden asemaa vallan kahvassa. Miksi muuttaa menettelyä, joka varmistaa uskolliset äänestäjät myös tulevaisuudessa? Poliittisen tahtotilan puuttumisen lisäksi valtion poliittinen järjestelmä hankaloittaa asiaan puuttumista. Päätös yhtenäistää valtion kaikki koulut tulisi hyväksyä valtio-, entiteetti- ja paikallishallintotasolla, jotka ovat jo valmiiksi erimielisyyksien kyllästyttämiä. Sodan jälkeen syntyneet sukupolvet pysyvät todennäköisesti siis vielä pitkään fyysisesti ja henkisesti erilleen pakotettuina, ”etnisesti” eristettyinä.

Kun totuudet törmäävät

Niin kuin useassa sodan runtelemassa maassa, myös Bosniassa oikeuden toteutuminen on ollut vaikeaa. Mammuttimaisen haasteen edessä ollut YK:n Jugoslavia-tuomioistuin onnistui kohtuullisesti tehtävässään tuoda sotarikolliset oikeuden eteen, vaikka monen bosnialaisen silmissä instituution perintö on hyvin kiistanalainen – jotkut uskovat tuomioistuimen työskennelleen enemmän poliittisin kuin juridisin perustein. Maan oman oikeuslaitoksen toiminta on puolestaan ollut hidasta ja tehotonta johtuen politiikan ja päätöksenteon jakautuneisuudesta. Kaikkia sotarikoksiin syyllistyneitä ei siis olla vielä kahden vuosikymmenenkään jälkeen tuomittu, mikä vaikeuttaa sodan traumoista paranemista ja menneen käsittelemistä. Väkivaltaisuuksien uhrien on vaikeaa kokea saaneensa oikeutta, jos syylliset voivat naapurikaupungissa kävellä vapaina siviileinä.

Edes onnistuneesti langetettu tuomio ei välttämättä tuo yhteisöjä lähemmäksi toisiaan. Erilaiset totuudet ja narratiivit sodan tapahtumista pysyvät edelleen sitkeästi elossa, minkä vuoksi tuomioita on helppo syyttää poliittisesti latautuneiksi tai valheellisiksi. Osa sotarikollisista nähdään vielä kansallissankareina ja heidän syyllisyytensä kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen lain rikkomiseen kiistetään tiukkasanaisesti. Bosnian eri osissa matkustellessa voikin havaita seinämaalauksia, jotka puolustavat ja ihannoivat rikollisia ja esittävät heidät oikeuden kaltoin kohtelemina.

praljak
Seinämaalaus kroaattikomentajasta Slobodan Praljakista, joka vuonna 2017 teki itsemurhan sotarikostuomiostuimen istunnossa juuri tuomionsa kuulemisen jälkeen. Maalauksen teksti toistaa Praljakin viimeisiä sanoja: ”Slobodan Praljak ei ole sotarikollinen. En hyväksy tuomiotanne”. Kuva on otettu pääasiallisesti kroaattien asuttamalta alueelta. Kuva: Harri Toikkanen

Mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu – Post-Conflict Reseach Center

Bosniassa työskentelee aktiivisesti useampi paikallinen kansalaisjärjestö, joiden toiminnassa korostuvat etenkin yhteisöjen välinen dialogi, nuorisotyö sekä oikeus- ja totuusjärjestelmien tukeminen osana valtion siirtymävaihetta kohti rauhaa. Sain itse menneenä kesän osallistua ruohonjuuritasolla tapahtuvaan rauhantyöhön työskentelemällä harjoittelijana Post-Conflict Research Center (PCRC) -rauhanrakennusjärjestölle. Vuonna 2011 perustettua järjestöä voidaan pitää eräistä Bosnian vakiintuneimmista ja sen toiminta perustuu monitahoiseen yhteistyöhön sekä kekseliäiden rauhanrakennusmenetelmien hyödyntämiseen.

Järjestö tekee tiiviisti yhteistyötä niin bosnialaisten kuin kansainvälisten järjestöjen, tutkijoiden ja rauhanrakennuksen ammattilaisten kanssa. Yhteistyö edistää toiminnan kattavuuden ulottamista syrjäseutujen pienistä yhteisöistä aina valtion rajojen ulkopuolelle saakka sekä samalla mahdollistaa monipuolisemman kohderyhmän tavoittamisen. Tarkoituksena ei siis ole vain aktivoittaa niitä, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. Sen sijaan toimintaan pyritään osallistamaan esimerkiksi marginalisoituja ryhmiä ja vaikean elinympäristön vuoksi passivoituneita henkilöitä. Kuten moni järjestötoimija tietää, tämä on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Tilan raivaaminen ja äänen antaminen niille, jolta ympäröivä yhteiskunta on sen vienyt, vaatii pitkäjänteistä ja nöyrää työtä – etenkin Bosniassa, jossa nuorisotyöttömyys on ennätysmäisen korkea ja elämässä liikutaan eteenpäin lähinnä suhteiden avulla.

Rauhanrakennuksen yhdistäminen taiteen eri muotoihin, journalismiin, koulutukseen, tutkimukseen ja ihmisoikeustyöhön on järjestön mission ydintä. Harjoitteluni aikana muun muassa järjestimme kolmipäiväisen elokuvafestivaalin sotajournalismista ja suunnittelimme yhteistyössä ETYJ:n kanssa romaneihin kohdistuvan syrjinnän vastaisen projektin. PCRC:n laaja-alaisen toiminnan tarkoituksena on edistää rauhan kulttuurin juurtumista Bosniaan ja edesauttaa sosiaalisten etäisyyksien pienentymistä. Tästä oiva esimerkki on järjestön ”Ordinary Heroes”-dokumenttisarja. Vuonna 2013 julkaistut dokumenttijaksot kertovat tositarinoita henkilöistä, jotka sodan aikana rohkeilla avunteoillaan mursivat keinotekoiset etnisyyden rajat ja auttoivat toisten ryhmien jäseniä. PCRC ja sen yhteistyökumppanit esittävät sarjaa säännöllisesti eri kohdeyleisölle, etenkin bosnialaisille nuorille. Näytösten tarkoituksena on herättää katsojat ajattelemaan henkilökohtaisten valintojen suurta painoarvoa osana Bosnian pyrkimyksiä kohti vakaampaa yhteiskuntaa.

crossingbridges
Sarajevolaisia opiskelijoita katsomassa PCRC:n ”Crossing Bridges”-nimistä dokumenttielokuvaa. Kuva: Salla Uusitalo

Miltä näyttää Bosnian tulevaisuus?

… on kysymys, jonka vastausta odotetaan ristiriitaisin tunnelmin. Vaikka väkivaltaisen konfliktin uudelleenpuhkeaminen on erittäin epätodennäköistä, ennustukset maan tulevaisuudesta ovat lähes poikkeuksetta synkkiä. Korkeat työttömyysprosentit yhdistettynä heikkoon sosiaaliturvaan ja politiikan etnonationalistisiin narratiiveihin muodostavat valtion tulevaisuuden puolesta taisteleville kovan haasteen. Ei-demokraattisten valtioiden, kuten Venäjän ja Saudi-Arabian kasvava vaikutusvalta maassa on omiaan vaikeuttamaan rauhanrakennusta ja demokraattisten instituutioiden vahvistamista.

Kieltämättä, Bosnian kohtaamat haasteet ovat suuria. Daytonin rauhansopimus käytännössä sinetöi valtion rakenteeseen sodan jakolinjat ja loi tilan etnisyyteen perustavalle politiikalle. Korruptoituneet poliitikot puolestaan hyödyntävät tätä vastakkainasettelua pitääkseen yllä pelkoa ja epävarmuutta kansalaisissa, joille he vaalilupauksissaan takaavat turvallisuutta – ja näin poliitikkojen sisäpiiri jatkaa pyörimistään. Samalla segregoiva koulujärjestelmä pitää sodan jälkeistä sukupolvea toisistaan eristettyinä ja valtion oikeuslaitoksen heikko tila vaikeuttaa sodan sääntöjä rikkoneiden tuomitsemista ja menneisyyden tapahtumien käsittelyä.

Bosniaa ei kuitenkaan tule tarkastella liian mustavalkoisten lasien lävitse. Maassa toimii aktiivinen joukko kansallisia ja kansainvälisiä tahoja, jotka työskentelevät positiivisten muutosten eteen aina ruohonjuuritasolta valtiotasolle saakka. EU on puolestaan uuden Länsi-Balkan strategiansa myötä paikkaamassa aiemmin taantunutta läsnäoloaan alueella ja täten pyrkimässä heikentämään epädemokraattisten valtioiden vaikuttamisyrityksiä. Mikä tärkeintä, jokainen päivä tavalliset bosnialaiset vuorovaikuttavat ja elävät keskenään, etnisistä taustoista täysin välittämättä. Mahdollisuus työhön ja arvokkaaseen elämään sekä korruption kitkeminen ovat useammalle bosnialaiselle huomattavasti merkittävämpiä asioita kuin etniset jakolinjat – aika näyttää kuunteleeko maan politiikka ja päätöksenteko lopulta kansalaisiaan.

Salla Uusitalo

Kirjoittaja on rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa ja toimii Suomen YK-nuorten hallituksessa sekä Allianssin kansainvälisen nuorisopolitiikan -ryhmässä.

Aloituskuva: Salla Uusitalo

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s