Euroopan vihreän kehityksen ohjelma koronakriisin jälkeen

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) on laaja paketti, josta voi olla vaikea saada otetta. Mistä siinä oikein on kyse – ja miltä tilanne näyttää juuri nyt?

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti vihreän kehityksen ohjelman kautensa johtotähdeksi. Tämä tuli monille yllätyksenä, sillä hän ei ollut aiemmin varsinaisesti profiloitunut kestävyyden airueksi.

Osin avauksessa saattoi olla kyse yrityksestä vastata ajan henkeen koululakkoilevine nuorineen. Osin se saattoi olla keino taata uudelle komissiolle parlamentissa riittävän laaja tuki myös poliittiselta keskustalta ja vasemmistolta.

Vihreän kehityksen ohjelma kattaa laajasti kestävyyttä ilmastosta luonnon monimuotoisuuteen, ilmansaasteisiin ja kiertotalouteen. Tämä laajuus on sekä ohjelman vahvuus että heikkous.

Vahvuus se on siksi, että ympäristöongelmat kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Usein vaarana keskityttäessä johonkin niistä on unohtaa jokin toinen – tai jopa pahentaa sitä.

Heikkoutena laajuuden voi puolestaan nähdä siksi, että jos politiikassa tärkeää on vähän kaikki, silloin tärkeää ei enää ole oikein mikään. Laajuuteen on saatettu myös osin päätyä syvyyden kustannuksella.

”Nyt kestävyys on eurooppalaisen politiikan keskiössä – ei jokin hyvän sään nice to have -lisä.”

Alkujaan julkistetussa muodossaan ohjelma olikin varsin yleisluontoinen. Paljon jäi jatkovalmistelun ja -päätöksenteon varaan.

Kun komission ensimmäisten kuukausien aikana esityksiä ohjelman osasista on tipahdellut, kuva on alkanut kirkastua. Nyt tiedämme jo enemmän mm. EU:n ilmastolaista ja kiertotaloussuunnitelmasta.

Vihreän kehityksen ohjelmaa voi kiistatta pitää edistysaskeleena kiireellisen ja polttavan kestävyyskriisin ratkaisemisen kannalta. Ennen kaikkea se on muuttanut keskustelun sävyä. Nyt kestävyys on eurooppalaisen politiikan keskiössä – ei jokin hyvän sään nice to have -lisä.

Moni kysymys on kuitenkin edelleen avoinna. Ajankohtaisin on se, miten pakettia pitää mahdollisesti päivittää koronaepidemian ja sitä seuraavan taloustaantuman aikaan.

Osa alun perinkin vastaan hangoitelleista jäsenmaista haluaisi koronakriisin varjolla lykätä ohjelmaa. Tarvitaanko European Green New Deal, joka pitää kiinni alkuperäisestä ympäristökunnianhimosta, mutta ottaa huomioon poikkeustilanteen aiheuttamia ymmärrettäviä huolia?

Tiedämme aiemmista kriiseistä, että niiden aikana kehityksen on mahdollista nytkähtää hyppäyksenomaisesti joko hyvään tai huonoon suuntaan. Kumman suunnan Euroopan päättäjät valitsevat riippuu paljon kansalaisilta tulevasta paineesta.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja toimii nykyään Sitran vanhempana neuvonantajana ja maailmanpelastuspalveluja tarjoavan Tyrskyn hallituksen puheenjohtajana. Aiemmin hän on vaikuttanut mm. kansanedustajana ja valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s