european-union-flag-against-blue-sky-waving_93675-26382

FAIA osallistui keskiviikkona 17.6.2020 Ulkoministeriön Eurooppa-osaston järjestämään ulkosuhdejaoston laajan kokoonpanon tapaamiseen. Esillä olivat erityisesti EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut, Saksan tuleva EU:n puheenjohtajuuskausi, sekä EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sitä koskevat muutokset. Epäilemättä myös COVID-19 pandemialla on ollut laajat vaikutukset EU:n eri politiikkasektoreille.

Covid-19-kriisin jälkeinen elvytyspaketti herättää erimielisyyksiä jäsenmaissa

Euroopan Covid-19-kriisin jälkeinen elvytysrahasto on EU-politiikan kuumin ajankohtainen puheenaihe. Next Generation EU -elvytysrahaston tarkoitus on rajoittaa pandemiasta koituvia vahinkoja EU:n jäsenmaiden talouksille ja sisämarkkinoille. Pelkona on, että yritysten ja pankkien kaatuminen pahiten kärsineissä maissa, kuten Italiassa, johtaisi Euroopan laajuiseen finanssikriisiin. Elvytysrahaston on tarkoitus ehkäistä tämän skenaarion toteutumista ja edesauttaa tasatahtista elpymistä.

Komission esityksen mukaan elvytysrahastosta 500 miljardia euroa jaettaisiin lahjamuotoisina tukina ja 250 miljardia lainoina. Unioni ottaisi elpymisrahastoa varten lainaa, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin vuodesta 2027 lähtien EU-budjetin määrittelemässä suhteessa. Osa lainan takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa perustamalla unionin yhteisiä veroja, kuten EU:n muovivero. EU:n nimissä otettava yhteinen laina ei näin ollen lisäisi yksittäisten jäsenmaiden velkataakkaa.

Komission esitystä puitiin juhannusaattona Eurooppa-neuvoston videokokouksessa puheenjohtaja Charles Michelin johdolla. Kuten ennalta osattiin odottaa jäsenmaat eivät nielleet komission esitystä sellaisenaan. Jäsenmaat ovat vaikuttaneet yksimielisiltä EU:n yhteisen elvytyspaketin tarpeesta mutta lähes kaikesta muusta sitten kiisteelläänkin. Kiistelyn kohteena ovat erityisesti elvytyspaketin ja sen eri osien koko, laina- ja lahjamuotoisen tuen suhde, sekä tuen saamisen ehdot. Elvytysrahasto on tarkoitus jakaa EU:n monivuotisen budjetin kautta, mutta jo minivuotistabudjettia koskevat neuvottelut ovat olleet haastavia Britannian lähdön jälkeen.

Nettomaksajana Suomen kanta on ollut, että elvytyspakettia täytyy pienentää ja lahjamuotoisen tuen osaa vähentää suhteessa lainamuotoiseen osaan. Suomessa kansallisen kannan muodostusta on käsitelty suuren valiokunnan kokouksissa.

Pandemian jälkeiseen jälleenrakentamiseen Saksan puheenjohtajuuden siivittämänä

EU on lähdössä pandemian jälkeiseen jälleenrakentamiseen Saksan johdolla, kun maa ottaa EU:n neuvoston puheenjohtajuuden heinäkuussa 2020. Saksa on antanut tukensa Euroopan komission esitykselle elvytyspaketista, vaikka maa on pitkään suhtautunut nuivasti yhteisvastuullisuuden lisäämiseen EU:n politiikassa. Tuleva puheenjohtajamaa toivookin nopeaa sopua monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytysrahaston sisällöstä.

Saksan puheenjohtajuuskauden motto Together for Europe’s recovery viestii yhdessä tekemistä kriisistä nousemiseksi. Saksalaispoliitikot ovat hyvin valmistautuneet tulevaan puheenjohtajuuskauteen, mutta samalla pyrkineet rauhoittelemaan kovimpia ennakko-oletuksia. Saksan liittokansleri Angela Merkel on korostanut tulevan puheenjohtajuuskauden perustuvan erityisesti taloudelliseen jälleenrakentamiseen, sekä huoltovarmuuden, suvereeniuden ja kriisistä oppimisen vahvistamiseen.

Saksan prioriteettien odotetaan olevan erityisesti EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikassa. Saksan on teollisuuspolitiikassaan siirtynyt yhä vahvemmin tukemaan Euroopan menestyksen takaavia championeita, suuryrityksiä, jotka voisivat valtion tukemana kilpailla Kiinan tapaisten valtion tukea nauttivien suuryritysten kanssa. Saksa on Ranskan tavoin esittänyt EU:n kilpailusääntöjen päivittämistä ja eurooppalaisten teknologioiden suojaamista unionin ulkopuolisilta yritysostoilta.

Kiina tulee epäilemättä olemaan yhä voimakkaammin esillä Saksan puheenjohtajuuskaudella mutta myös aiemmilta kausilta periytyneet kysymykset, kuten Brexit ja muuttoliikkeet pysyvät edelleen agendalla. EU:ssa nähdään positiivisena, että juuri Saksan puheenjohtajuus on luotsaamassa unionin läpi kriisin jälkeisen muutoksen.

Pandemia vaikuttaa EU:n ulkosuhteisiin

EU:n ulkosuhdehallinnon odotukset olivat korkealla joulukuussa 2019 aloittaneen uuden korkean edustajan Josep Borrelin myötä. Pandemian seurauksena odotukset ovat kuitenkin latistuneet. Suurvaltasuhteiden välisten jännitteiden kiristyminen on tuonut jälleen uusia haasteita EU:n ajamalle multilateralismille.

Toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri Michael Pompeo korosti transatlanttisen suhteen merkitystä EU:n ulkoministereiden videotapaamisessa maanantaina 15. kesäkuuta. Pompeo toivoi EU:lta tukea Yhdysvaltain politiikalle erityisesti suhtautumisessa länsimaalaista arvopohjaa haastavaan Kiinaan. Toisaalta Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto arvosteli Yhdysvaltojen vetäytymistä Maailman terveysjärjestöstä WHO:stä. Neuvotteluissa esillä olivat myös Covid-19:ään liittyvä disinformaatio, Lähi-idän rauhanprosessi sekä Itäisen naapuruston tilanne, erityisesti Ukraina.

Maailmankauppajärjestön tapaamisissa komissio on ajanut läpinäkyvyyden lisäämistä Korona-pandemian seurauksena käyttöönotetuissa kauppatoimenpiteissä, sekä lääkinnällisten tuotteiden saatavuuden parantamista. Myös kestävä kehitys ja tasavertaisten kilpailuolosuhteiden edistäminen ovat komission agendalla WTO:ssa. Komissio julkaisi torstaina 18. kesäkuuta myös vuotuisen kaupan ja investointien esteitä käsittelevän raportin.

Kehitysyhteistyön saralla EU:lle on tärkeää näyttää olevansa johtava kehitysavun antaja myös pandemian jälkeisessä maailmassa. Team Europe -lähestymistapa korostaa maatasolla ilmeneviä haasteita ja pyrkii minimoimaan pandemian katastrofaalisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU:n ulkopuolella. On huomattava, että samalla kun pandemiatilanne näyttää Euroopassa olevan laantumassa, maailmanlaajuisesti pandemia ei ole vielä saavuttanut huippuaan.

Ulkosuhdehallinnon rahoituksen ja päätöksenteon muutostarpeet tiedostetaan entistä vahvemmin

EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) vaivaa edelleen tutut haasteet – eri sektoreiden yhteistoiminnan kankeus, sekä turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ja yhteisten kantojen muodostamisen vaikeus. Merkittävä avaus on kuitenkin EU:n korkean edustajan esitys ihmisoikeustoimintasuunnitelmasta päättämisestä määräenemmistöllä. Vaikka ei ole todennäköistä, että yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siirryttäisiin laajemmin määräenemmistöpäätöksiin, Josep Borrelin avaus näyttäytyy merkittävänä tekona YUTP:n ongelmien esille tuomiseksi.

Rahoituksen osalta keskeisin muutos on komission kesäkuussa 2018 esittämä Naapuruuden, kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön instrumentti (NDICI), jonka on tarkoitus yhtenäistää ja selkeyttää EU:n ulkosuhderahoitusta. Instrumentti on tarkoitus saada käyttöön ensi vuoden alussa ja sen kolmikantaneuvottelut ovat edelleen käynnissä Brysselissä. Komissio on ehdottanut Next Generation EU -elvytyspaketin yhteydessä NDICI-instrumentin rahoituksen lisäämistä. Lisämuutoksena on ehdotettu Länsi-Balkanin tuomista Euroopan kestävän kehityksen piiriin.

Lisärahoituksen kohdistaminen EU:n globaaliin toimintaan unionin rajojen ulkopuolella on osa EU:n vastausta pandemiaan. Kriisin seurauksena EU on nähnyt jälleen naapuruston tukemisen tärkeyden korostuvan. Tarkoituksena on myös signaloida EU:n ulkoista johtajuutta ja aktiivista globaalia toimijuutta.

Vivian Tuominen

Euroopan unionin ja Itä-Aasian politiikkaan erikoistunut Tampereen yliopiston maisteriopiskelija ja Kansainvälisen politiikan yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 2020.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s