Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuuden 50 eri sävyä

Suomalainen keskustelu turvapaikanhakijoista ja siirtolaisuudesta laajemmin on ollut lähinnä huutelua vastakkaisten näkökantojen välillä. Jopa siinä määrin, että itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehti peräänkuuluttaa ”tolkun ihmisten” perään. Asian mustavalkoisuus ja paikalleen jämähtänyt suvakki-rasisti-keskustelu jäi häiritsemään minua siinä määrin, että päätin syventyä aiheeseen pro gradu -tutkielmassani. Muutamien sattumien ja tutkimusaiheen tarkemman rajauksen myötä päätin tarkastella aihetta määrällisen tutkimuksen voimin, ja selvitin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla olleiden asenteita maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen vaalikonevastausten perusteella. Tässä blogikirjoituksessa jäsennän aihetta pro graduni pohjalta. Linkki englanninkieliseen tutkielmaan löytyy tekstin lopusta. Jatka lukemista

Mainokset

Uudelleensijoittaminen – kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin?

Uudelleensijoittamisesta puhutaan, kun pakolaisstatuksen saanut henkilö siirretään kolmannesta maasta EU:n jäsenmaahan. Tällöin oikeudellisesti pakolaisstatuksen saanut henkilö valitaan siirrettäväksi jo ennen muuttoaan uuteen asuinmaahan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että tänä vuonna uudelleensijoittamisen tarpeessa olevia henkilöitä on lähes 1,20 miljoonaa. Uudelleensijoittamisen tarve on kasvanut muuttoliikkeiden laajentuessa, etenkin pakolaiskriisien myötä. Silti uudelleensijoittamisen mahdollisuudet tunnustetaan EU:n jäsenmaiden kesken hyvin vaihtelevasti ja erot ovat jäsenmaiden kesken kasvaneet vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä. Jatka lukemista

Puola – EU:n kapinoitsija ja Naton mallioppilas

Puola on hyvin keskeisessä roolissa Euroopan politiikassa – eikä ainoastaan geopoliittisen sijaintinsa vuoksi. Neuvostoaikaisen kulttuuriperinnön ja traagisen historiansa vuoksi voisi kuvitella Puolan tasapainottelevan Venäjän ja muun Euroopan välillä, mutta Puola on selkeästi identifioinut itsensä EU- ja Nato-jäsenyyden myötä länsi-eurooppalaisten valtioiden rinnalle. “Emme ole Itä-Eurooppaa, vaan Keski-Eurooppaa”, totesi puolalainen kämppikseni. Eikä toteamus ole pelkästään poliittinen; pelkän sijaintinsa puolesta Puolaa ei voida kuvailla Itä-Euroopan maaksi nimittämättä esimerkiksi Suomea samaan kategoriaan. Jatka lukemista

Feminististä kehityspolitiikkaa rakentamassa

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunta, Her Campus -verkkolehti ja Feministinen Kollektiivi järjestivät 5.4.2017 Helsingissä Feministinen Kehityspolitiikka -työpajan. Työpajassa pyrittiin yhteisöllisen oppimisen keinoin ideoimaan, miten kehityspolitiikasta voisi tehdä feministisempää, ja mitä eri ulottuvuuksia pitäisi tällöin ottaa huomioon. Jatka lukemista

Mitä voimme odottaa Macronin ulkopolitiikalta?

Emmanuel Macron, 39, oli vannoessaan virkavalansa Ranskan historian nuorin valittu presidentti. Ensimmäistä kertaa poliittiseen virkaan vaaleilla valittua Macronia on kuvailtu ajatusmaailmaltaan kansainväliseksi, joka hallitsee Euroopan ja talouden, mutta on ulkopoliittisesti vielä kokematon.Viidennen tasavallan, eli Ranskan viidennen hallintomuodon johtajalle on kirjattu uusimmassa perustuslaissa laajat valtaoikeudet, ja erityisesti ulkopolitiikkaa tehdään presidenttijohtoisesti, joten on hyvä tehdä lyhyt katsaus Macronin ajatteluun suhteessa Ranskalle ajankohtaisesti tärkeisiin suhteisiin Euroopan unioiin, Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Continue reading ”Mitä voimme odottaa Macronin ulkopolitiikalta?”