Uudelleensijoittaminen – kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin?

Uudelleensijoittamisesta puhutaan, kun pakolaisstatuksen saanut henkilö siirretään kolmannesta maasta EU:n jäsenmaahan. Tällöin oikeudellisesti pakolaisstatuksen saanut henkilö valitaan siirrettäväksi jo ennen muuttoaan uuteen asuinmaahan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että tänä vuonna uudelleensijoittamisen tarpeessa olevia henkilöitä on lähes 1,20 miljoonaa. Uudelleensijoittamisen tarve on kasvanut muuttoliikkeiden laajentuessa, etenkin pakolaiskriisien myötä. Silti uudelleensijoittamisen mahdollisuudet tunnustetaan EU:n jäsenmaiden kesken hyvin vaihtelevasti ja erot ovat jäsenmaiden kesken kasvaneet vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä. Jatka lukemista

Mainokset

Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, tarjonnan vakaudesta, ruoan saavutettavuudesta ja sen hyödyntämäismahdollisuuksista.

Konkreettisesti haavoittuvuus näkyi esimerkiksi vuosina 2007-2008 globaalina ruokakriisinä. Kriisin on todettu johtuneen ilmastonmuutoksesta, öljyn hinnan noususta, biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, länsimaistuvasta ruokavaliosta ja väestönkasvusta. Ruoan hinnannousun seurauksena maailmalla puhkesi ruokamellakoita. Välttämättömän ravinnon hankinnassa oli vaikeuksia. Continue reading ”Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?”

Vieraskynä: Emme suostu pelkäämään

Jatkuvan Syyrian sisällissodan, maassa vellovan kuivuuden ja muiden sotien myötä Eurooppaan suuntaa valtava määrä ihmisiä, jotka pakenevat kotimaissaan vallitsevaa hillitöntä väkivaltaa ja elinkeinojen katoamista. Näiden ihmisten matka Eurooppaan on kaikkea muuta kuin helppo. Matkan varrella ihmisiä kuolee ravinnon puutteeseen tai muuten vain surkeisiin olosuhteisiin. Valtava määrä pakenevia ihmisiä myös menettää  henkensä hukkumalla, sillä he pakkaavat pienet, heiveröiset veneet täyteen matkustajia. Ihmiset kärsivät hätää.

On siis ihmeellistä, miten heidän päästyään Eurooppaan ja saatuaan turvapaikan heihin kohdistuu valtavasti epäluuloja ja rasismia. Esimerkiksi Suomessa turvapaikanhakijoita kantavaa bussia päin heitettiin polttopullo ja suomalainen mies pukeutui Ku Klux Klanin kaapuun. Ovatko ihmiset oikeasti näin julmia vai eikö heillä yksinkertaisesti ole vain tietoa näiden ihmisten taustoista? Monet sanovat, että ihmisiä ei tulisi päästää maahamme, sillä raiskausten määrä on lisääntynyt pakolaiskriisin myötä. Kuuluisiko siis miljoonat ihmiset lähettää takaisin kotimaahansa kuolemaan sisällissodan julmuuksiin ja köyhyyteen sen takia, että joukko idiootteja on raiskannut naisia Euroopassa? Entä annetaanko Euroopassa tosiaan periksi pelolle Isisiä kohtaan? Tätähän terroristiryhmät nimenomaan tahtovat edistää, pelkoa. Mielestäni paras ase Isisiä vastaan on rohkeus ja pelottomuus. Jos riistämme heiltä heidän suurimman aseensa, on Isis heti paljon pienempi uhka.

Luulevatko ihmiset oikeasti, että toiset lähtevät pitkälle, rankalle matkalle pois kotimaastaan ilman varmaa päämäärää vain sen takia, että he saisivat pienen toimeentulorahan Suomen Kelalta. Minä en usko. Ironista on, että Suomestakin on lähtenyt valtavat aallot maahanmuuttajia Amerikkaan. Nämäkin ihmiset olivat nuoria miehiä, tosin he lähtivät pelkästään töiden ja rahan perässä. Uskon, että se, mitä ihmiset kokevat turvapaikanhakijoita kohtaan on pelkoa. Se on pelkoa tuntematonta uhkaa kohtaan, josta ihmiset eivät ymmärrä mitään. Pelko ja epäluulot puretaan ainoalla tavalla, mitä ihmiset keksivät, väkivallalla ja sorrolla.

Kuten Paleface laulaa: ”Voi teitä nahkapäät, emme suostu pelkäämään.” Meidän ei tulisi antaa periksi pelolle tuntematonta ja meitä vaarallisilta pakolaisilta suojaavia katupartioita kohtaan. Jos pystymme tekemään tällaiset katupartiot naurunalaisiksi huumorin keinoin, pystymme myös voittamaan rasismin ja epäluulot.

Oskari Miettunen
Opiskelija
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Teksti on julkaistu kirjoittajan luvalla

Teksti on kirjoitettu osana Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion historian “kansainväliset suhteet”-kurssia. Opiskelijoita pyydettiin pohtimaan jotakin nykypäivän kansainvälistä ilmiötä, joka huolestuttaa suomalaisia nuoria. Tehtävänä oli kirjoittaa asiasta lukiolaisen näkökulma ja tuoda nuorten ajatuksia kuuluviin. Julkaistu teksti valittiin ryhmän parhaaksi, koska se herättää ajatuksia siitä, miksi pelkäämme ja mitä pelko saa ihmiset tekemään. Kurssia ohjasi FAIA:n hallituksen tiedotuskoordinaattori Lara osana aineenopettajan opintoihin kuuluvaa opetusharjoittelua.

Kuva: Oona Lohilahti