Näkökulma: Berliinin muuri, 1989 ja 2019

Berliinin muuri murtui 9.11.1989, tätä kirjoittaessa liki päivälleen 30 vuotta sitten. Muurin murtuminen on sittemmin noussut symboliksi DDR:n luhistumiselle, itäisen Keski-Euroopan (Bulgarian, DDR:n, Puolan, Unkarin, Tšekkoslovakian ja Romanian) vuoden 1989 vallankumouksille sekä Neuvostoliiton ja kylmän sodan lopulle. Marraskuussa 2019 Berliinin muurin murtuminen näyttäytyy ikonisena, ajanjaksoa määrittävänä tapahtumana. Romanialaista yhteiskuntatieteilijää Vladimir Tismaneanua mukaillen voimme tulkita muurin … Jatka lukemista Näkökulma: Berliinin muuri, 1989 ja 2019

Uudelleensijoittaminen – kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin?

Uudelleensijoittamisesta puhutaan, kun pakolaisstatuksen saanut henkilö siirretään kolmannesta maasta EU:n jäsenmaahan. Tällöin oikeudellisesti pakolaisstatuksen saanut henkilö valitaan siirrettäväksi jo ennen muuttoaan uuteen asuinmaahan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että tänä vuonna uudelleensijoittamisen tarpeessa olevia henkilöitä on lähes 1,20 miljoonaa. Uudelleensijoittamisen tarve on kasvanut muuttoliikkeiden laajentuessa, etenkin pakolaiskriisien myötä. Silti uudelleensijoittamisen mahdollisuudet tunnustetaan EU:n jäsenmaiden kesken … Jatka lukemista Uudelleensijoittaminen – kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin?

Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, … Jatka lukemista Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?