Euroopan uusi turvallisuusprojekti

Maailman johtajat puhuivat tämän vuoden alussa sekä Münchenin turvallisuuskokouksessa että Brysselin Nato-kokouksessa entistä epävakaamman maailman tilasta, johon on reagoitava. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, ettei mitään yksittäistä turvallisuusteemaa nostettu esille ylitse muiden – haasteita on riittämiin monella turvallisuussektorilla aina Ukrainan sodasta Syyriaan, ydinasevarusteluun ja kyberturvallisuuteen. Yhdeksi turvallisuuden takaamisen edistysaskeleeksi on nimetty jo aikaa sitten Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyön lujittaminen.  Jatka lukemista

Mainokset

Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, tarjonnan vakaudesta, ruoan saavutettavuudesta ja sen hyödyntämäismahdollisuuksista.

Konkreettisesti haavoittuvuus näkyi esimerkiksi vuosina 2007-2008 globaalina ruokakriisinä. Kriisin on todettu johtuneen ilmastonmuutoksesta, öljyn hinnan noususta, biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, länsimaistuvasta ruokavaliosta ja väestönkasvusta. Ruoan hinnannousun seurauksena maailmalla puhkesi ruokamellakoita. Välttämättömän ravinnon hankinnassa oli vaikeuksia. Continue reading ”Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?”

Mitä enemmän dialogia, sitä pienempi konfliktin riski

Seuraavaa sotaa ei käydä arktisella alueella, mutta konfliktin riski on silti olemassa. Tämä oli FAIA:n ensimmäisen tapahtuman johtopäätös. “Käydäänkö seuraava sota Arktiksella”-tapahtuma järjestettiin 1. joulukuuta Helsinki Think Companylla.

Avaussanoissaan entinen pääministeri Paavo Lipponen kiitteli Arktista neuvostoa ja arktisella alueella tehtävää yhteistyötä. Hänen mukaansa konfliktin riski on sitä pienempi, mitä enemmän dialogia on. Suurlähettiläs ja ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka jatkoi siitä, mihin Lipponen jäi. Hän kertoi, että Suomen toukokuussa 2017 alkava kaksivuotinen Arktisen neuvoston puheenjohtajakausi keskittyy erityisesti koulutuksen, meteorologian ja viestinnän ympärille.

arktis2
Entinen pääministeri Paavo Lipponen avasi tilaisuuden
arktis4
Suurlähettiläs ja ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka

Tapahtuman otsikon kysymykseen, käydäänkö seuraava sota Arktiksella vastasi maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kapteeni Juha Kukkola. Hänen mukaansa seuraava sota käydään siellä, missä sotia nytkin käydään: esimerkiksi Lähi-idässä tai Afrikassa.  Jatka lukemista

Vieraskynä: Kuinka sota Arktiksella vältetään? – Pohjoisen turvallisuusjärjestyksen uudelleen määrittelyä

Lassi Heininen

Maapallon pohjoisimmilla alueilla alkoi 1980-luvulla merkittävä geopoliittinen muutos, jossa kylmän sodan asevarustelu ja suurvaltakonflikti vaihtui kansainväliseen yhteistyöhön ja poliittiseen vakauteen. Pohjoisten ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien huoli saasteista ja muista ympäristöongelmista yllätti alueen valtiot ja painosti ne ryhtymään toimiin arktisen ympäristön suojelemiseksi. Vuonna 1991 allekirjoitettu Rovaniemen julistus johti laajaan funktionaaliseen yhteistyöhön alueen kahdeksan valtion ja kuuden pohjoisen alkuperäiskansan (järjestön) välillä. Yhteistyö institutionalisoitiin Arktisen neuvoston perustamisen myötä viisi vuotta myöhemmin. Näin syntyi uusi pohjoinen turvallisuusjärjestys, tai oikeammin – ensin funktionaalisen ja myöhemmin institutionalisoituneen – kansainvälisen yhteistyön myötä arktisen alueet valtiot loivat laaja-alaiseen turvallisuuteen pohjaavan uudenlaisen järjestyksen. Se korvasi kylmän sodan vastakkainasettelun ja asevarustelun sekä niihin liittyvät sotilaalliset ja poliittiset jännitteet, mutta ei merkinnyt arktisten valtioiden turvallisuus- tai sotilaspoliittisen paradigman muutosta.  Jatka lukemista